Etusivulle

Torpan historia

Tuusulan Työväenyhdistys osti kirvesmies Ferninand Liljan pienen Torpan Koskenmäeltä Tuusulanjoen rantatörmältä vuonna 1903. Yhdistys oli voimakkaassa kasvussa ja vuoden 1905 aikoihin siihen kuului satakunta jäsentä. Liljalta ostettu piskuinen Torppa, pieni keittiö ja kamari alakerrassa sekä vinttikamarit katonlappeiden alla, oli oikeastaan heti liian ahdas yhdistyksen toimitaloksi. Rakennustyöt oli siis aloitettava välittömästi.

Tulevien rakennushankkeiden varainhankinnan varmistamiseksi oli ensin rakennettava tanssilava, ja tanssien ja iltamien tuotolla sekä talkootyöllä saatiinkin rakennettua uusi kahvilasali jo vuonna 1905. Seitsemän vuotta myöhemmin valmistui uusi näyttämöosa. Tuusulan Työväenyhdistyksen (nimi muutettiin kansalaissodan jälkeen Koskenmäen Työväenyhdistykseksi ja 1990 luvun alussa Tuusulan Demarit r.y:ksi. Väki olikin taitavaa ja innostunutta näyttämöporukkaa ja vierailunäytöksillä käytiin eri puolilla Uuttamaata.

Kymmenen ensimmäisen vuoden aikana oli siis rakennettu jo merkittävästi lisää, mutta edelleenkin talo oli pienenpuoleinen. Vuonna 1927 valmistui nykyisinkin käytössä oleva juhlasali ja vielä 1967 laajennettiin niin,että juhlasalin päätyyn rakennettin talonmiehen asunto. Sen yläpuolella on myös toinen asunto ja kellarikerroksessa mm. saunatilat.

1980-luvulla alettiin suunnitella peruskorjausta, ja hankkeeseen saatiin rahoitusta myös opetusministeriön seuratalojen korjausavustuksista. Remontin yhteydessä vaihdettiin myös tilojen paikkoja, esimerkiksi pieni ja epäkäytännöllinen keittiö – se Ferdinand Liljan aikainen kyökki – muutettiin toimistohuoneeksi ja uusi toimivampi rakennettiin kahvilasalin viereen ja uudet vessat taas narikan viereen.

Remontin yhteydessä säilytettiin vanhan työväentalon tunnelmaa. Punaiseksi maalatun valkopuitteisen talon ulkoilmettä piristävät myös erityisesti Torppaa varten suunnitellut pihavalaisimet ja kesäterassi. Jos haluaa miettiä, mistä Tuusulan työväki aikoinaan lähti liikkeelle, kannattaa katsoa Torppaa Koskenmäentien puolelta. Joen puolella oleva pieni osa, jonka harjanne on tielle päin, on sitä alkuperäistä vanhinta Torppaa. Nykyisin vanhan osan alakerrassa on siis narikka ja vessat sekä toimisto. Työväenyhdistyksen vanha kirjasto on yläkerran vinttihuoneessa.